K. H. Wiik
1883–1946
Marxilaisuuden mukaan yhteiskunnallinen liike syntyy vissien aineellisten olosuhteiden vaikutuksesta, eikä sitä siis voidakaan »komentaa». Mutta sen suuntaan ja muotoihin voi ajattelevain ihmisaivojen tietoinen toiminta vaikuttaa. Mitä erityisesti tulee työväenliikkeeseen, on se yhteiskunnallisen hädän synnyttämä, koska tämä on työläisissä herättänyt tyytymättömyyttä ja tahtoa parantaa olojansa. Mutta sosialidemokratian velvollisuus on järjestää ja johtaa työläisten tyytymättömyyttä, kohdistaa se käytännössä saavutettaviin päämääriin, niin että se tulee luovaksi ja hedelmiä kantavaksi. Nämä velvollisuudet kuuluvat ennen kaikkea niille, jotka sosialidemokratia on eturintamaansa asettanut. Ei ole aivan väärin lukea, kuten tavallisesti tapahtuu, joukkojen ansioksi kaikki hyvä, minkä työväenluokka saa aikaan, ja johtajain viaksi kaikki erehdykset. Sillä joukkojen osuus on niiden voima, uhrautuvaisuus, kestävyys — ominaisuuksia, joita ilman työväenliike ei olisi mitään. Johtajain asiana on hyvin hoitaa ja käyttää ne voimavarat, jotka täten annetaan heidän käytettäväkseen, sekä sosialidemokraattisella valistustyöllä estää niiden käyttämistä vahingollisiin tarkoituksiin.
— K. H. Wiik: Kovan kokemuksen opetuksia (1918)
Teoksia:
- Ruotsin työväenpuolueen seitsemäs edustajakokous Tukholmassa (1908)
- »Scientific management» eli Taylorin tieteellinen työnjakojärjestelmä (Säkeniä, 11–12/1913)
- Kovan kokemuksen opetuksia (1918) 📖
- Puolueen suhde Internationaleen. Alustus puoluekokoukselle (1919)
- Matkalle lähtiessämme (1920)
- Helsingin neuvottelukokous (1920)
- Suomen sosialidemokraattisen puolueen 10:s edustajakokous (1920)
- Skandinaavinen työväenkongressi (1920)
- Päivän suuri kysymys (1920)
- Historian toistuessa (1920)
- Uusi puolue (1920)
- Eduskuntatyö 1919 v:n valtiopäivillä (1. osa) (1920)
- Ranskan ammatillisesti järjestynyt työväki ja Venäjän kysymys (1920)
- Rauhan lähestyessä (1920)
- Eduskuntatyö 1919 v:n valtiopäivillä (2. osa) (1920)
- Suomen teollisuus ja Venäjän markkinat (1920)
- Mallikelpoista järjestäytymistä Tshekkoslovakian saksalaisten keskuudessa (1919)
- Vastavallankumousyritys Saksassa (1920)
- Kansainvälinen taloudellinen tilanne (1920)
- Työväenluokka ihmiskunnan vapauttajana (1920)
- Venäjän sosialivallankumoukselliset ja kansojen itsemääräämisoikeus (1920)
- Elintarvehinnat ennen ja nyt (1920)
- »Suomen sosialistinen työväenpuolue» (1920)
- Saksan taloudellinen rappeutuminen — missä pelastus? (1920)
- Hallituskysymyksen uusin vaihe (1920)
- Neuvosto-Venäjän raha-asiat (1920)
- Keskustan julistuksen johdosta (1920)
- Erään sosialistisen tasavallan loppu (1920)
- Ranskan sosialistinen puolue (1920)
- Tuleeko Tartosta mitään? (1920)
- Toinen, kolmas ja neljäs Internationale (1920)
- Urakkatyö vai tuntipalkka? (1920)
- Z. Camélinat 80-vuotias (1920)
- Aleksander Shljapnikow (1920)
- Eduskunnan kokoontuessa (1920)
- Moskovan ehdot ja Euroopan työväki (1920)
- Maatyöläiset järjestäytyvät kansainvälisesti (1920)
- Kommunismi ja sotilaskysymys (1920)
- Taloudellinen neuvottelukunta (1920)
- Oppivelvollisuus (1920)
- Hjalmar Branting (1920)
- Vuoden vaihteessa (1920)
- Viron maareformi (1920)
- Väkivaltaa ja taantumusta vastaan! (1930)
- Kapitalismin kehityskaudet (1945) 📖