Yrjö Sirola
1876–1936
Sirola, (alk. Sirén), Yrjö Elias. — Syntyi Piikkiössä 8. 11. 1876, kuoli 18. 3. 1936. Vanhemmat kappalainen Karl Gustaf Sirén ja Margareta Vilhelmina Sandell. Puoliso vuodesta 1903 Amanda Sofia Lundell. — Tuli ylioppilaaksi 1896, kansakoulunopettajaksi 1902, mutta ryhtyi sanomalehtimieheksi. Vuodesta 1903 Kotkan sanomien ja vuodesta 1904 Kansan Lehden toimittajana. Työmiehen toimitussihteerinä hän oli 1906–09 ja 1913–17. 1910–13 hän oli Duluthin suomalaisen työväenopiston johtajana Yhdysvalloissa. Sirola oli sos.-dem. puoluetoimikunnan jäsen 1905–09 ja 1917–18, puoluesihteeri 1905–06 sekä puheenjohtaja 1909–11. Eduskunnan jäsen 1907–09, 1916–17, perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtajana 1907–08, 1. varapuhemies 1908. Vietti vuodet 1910–1913 Yhdysvalloissa, missä toimi Duluthin lähellä sijaitsevan suomalaisen työväenopiston opettajana. 1918 kansanvaltuuskunnan ulkoasiain valtuutettuna. Siirtyi 1918 Neuvostoliittoon, jossa toimi erilaisissa opetustehtävissä. Lännen vähemmistökansallisuuksien yliopiston opettajana 1922–26, rehtorina 1925–26. Kominternin palveluksessa hän oli 1926–28 sekä sen kontrollikomitean jäsen 1931–36. 1928–31 hän oli Karjalan autonomisen neuvostotasavallan kansansivistysasioiden komissaarina. Suomen Kommunistisen Puolueen keskuskomitean jäsen 1918–36. Lisäksi hän toimi opettajana Lenin-koulussa Moskovassa. — Suomessa ollessaan Sirola toimitti Työväen kalenteria, perusti Työväen arkiston, harrasti työväenkirjastoasiaa ja oli ahkera luennoitsija.
— Erkki Salomaa: 'Yrjö Sirola'. Tiennäyttäjät, osa I, s. 165. Kustannusosakeyhtiö Tammi (1967).
Teoksia:
- 1906–1917
- Suomen sosialidemokratisen puolueen ohjelma (1906) 📖
- Suurlakkokysymys Suomessa (1906)
- Järjestynyt työväki ja järjestymättömät (1906)
- Laajempia näköaloja (1906)
- Puolueemme kasvaminen (1906)
- Terroristisia ilmiöitä maassamme (1906)
- Puolueemme uusi valtiollinen järjestysmuoto (1906)
- Snellman-juhlien jälkeen (1906)
- Mitä odotat uudelta eduskunnalta? (1906)
- Uskontokysymys luokkataistelussa (1907)
- Katovuoden varalle vieläkin (1907)
- Ranskan »suuren» vallankumouksen vaiheet v. 1789–1799 (1908)
- Vapautuksen tiellä. Kirjotelmia (1908) 📖
- Kirjoitukset teoksessa »10 vuotta Suomen työväenliikkeen muistoja ja ennätyksiä» (1909):
- Eetu Salin
- N. R. af Ursin
- »Kaapro Jääskeläinen»
- »Veli Vatanen»
- Elämäkerrallisia tietoja puoluehallinnon jäsenistä
- Ruotsalaiset toverit toimessa
- Paratiisi (Säkeniä, 1/1911)
- Omaisuuden pyhyys ja »työn vapaus» (Säkeniä, 2/1911)
- Friedrich Engelsin elämäkerta (1911)
- August Strindberg (Säkeniä, 7/1912)
- Piirteitä helvetinopista (Säkeniä, 8/1912)
- Valtiokäsitteen selvittelyä (Säkeniä, 9/1912)
- Valtion säilyttäjät (Säkeniä, 12/1912)
- Mitä Amerikan suomalainen sosialistijärjestö enimmin tarvitsee juuri nyt? (Säkeniä, 4/1914)
- Väärennettyjä timantteja (Säkeniä, 4/1914)
- Bostonin kirjastossa (Säkeniä, 5/1914)
- Millä tavoin vallankumous on tapahtuva? (Säkeniä, 7/1914)
- Ruotsin vaalit (Säkeniä, 12/1917)
- Esipuhe kirjaseen 'Rauhan tunnussana Tukholmasta' (1917)
- 1918–1935
- Tukholman kuvia (Säkeniä, 1/1918)
- »Isänmaa on vaarassa — aseisiin!» (1918)
- Me olemme velkaa elämämme (1918)
- Kunnia lokakuun vallankumouksen sankareille! (1918)
- Sosialidemokratiasta kommunismiin (1918)
- Kuinka vallankumouksellinen tilanne Suomessa kehittyi ratkaisuun (Säkeniä, 11/1918)
- Punakaartilaisuus (1919)
- Kirje Neuvosto-Venäjältä (Säkeniä, 7/1919)
- Esipuhe kokoelmaan »Zimmerwald-vasemmisto» (1919)
- Pietarin-kirje (Säkeniä, 1/1920)
- Kansallisuuskysymys Suomen työväen kokemuksissa (Säkeniä, 5/1920)
- Työväen Venäjältä (1920) 📖
- Suomen työväen vallankumouksen ulkopolitiikasta (1922)
- Mitä meillä oli ja mitä meillä ei ollut (1923)
- Suomen työväen tulikoe (yhdessä O. W. Kuusisen kanssa, 1923) 📖
- »Voittaa tai sortua» (1925)
- Ferdinand Lassalle (1925)
- Toveri E. Rahjan kirjoituksen johdosta (1925)
- Revisionisti Brantingin kuoleman johdosta (1925)
- Vuosi 1905 Suomessa. 1. osa, 2. osa (1925)
- Vastavallankumouksen pääapostoli — Karl Kautsky (1925)
- Lukijalle! (Esipuhe teokseen »Lännen Vähemmistökansallisuuksien toveri J. Marchlevskin muistolle omistetun Kommunistisen yliopiston Leningradin osaston kolmannen päästön johdosta», (1927)
- Mailmansodan legendain loppu (1927)
- Ulkoasiain valtuutettuna vallankumoushallituksessa (1928)
- Kuinka Mannerheimista tehdään »suurmiestä» (1935)
- Tov. V. Smirnoff Suomen vallankumousliikkeen historioitsijana (1935)