Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (bolshevikkien) historia. Lyhyt oppikurssi

Julkaistu: NKP(b):n keskuskomitean hyväksymä 1938
Lähde: »Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (bolshevikkien) historia. Lyhyt oppikurssi». Viides suomenkielinen painos. Karjalais-Suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike, Petroskoi 1949
Suomennos: Tuntematon
Skannaus, OCR, PDF: Joonas Laine

Viides suomenkielinen painos (1949) [PDF, 14Mt, 411 sivua.]

Sisällysluettelo (5. suom. painos):

Johdanto

I luku. Taistelu sosialidemokraattisen työväenpuolueen perustamiseksi Venäjällä (1883–1901)
1. Maaorjuuden lakkauttaminen ja teollisuuskapitalismin kehitys Venäjällä. Nykyaikaisen teollisuusproletariaatin synty. Työväenliikkeen ensi askeleet
2. Narodnikkilaisuus ja marxilaisuus Venäjällä. Plehanov ja hänen »Työn vapautus» ryhmänsä. Plehanovin taistelu narodnikkilaisuutta vastaan. Marxilaisuuden leviäminen Venäjällä
3. Leninin vallankumouksellisen toiminnan alku. Pietarin »Taisteluliitto työväenluokan vapauttamiseksi»
4. Leninin taistelu narodnikkilaisuutta ja »legaalista marxilaisuutta» vastaan. Leninin ajatus työväenluokan ja talonpoikaiston liitosta. Venäjän sosialidemokraattisen työväenpuolueen I edustajakokous
5. Leninin taistelu »ekonomismia» vastaan. Leniniläisen lehden »Iskran» synty
6. Lyhyt yhteenveto

II luku. Venäjän sosialidemokraattisen työväenpuolueen muodostaminen. Bolshevikkien ja menshevikkien ryhmäin ilmestyminen puolueen sisälle (1901–1904)
1. Vallankumouksellisen liikkeen nousu Venäjällä vuosina 1901–1904
2. Leninin suunnitelma marxilaisen puolueen rakentamiseksi. »Ekonomistien» opportunismi. »Iskran» taistelu Leninin suunnitelman puolesta. Leninin kirja »Mitä on tehtävä?». Marxilaisen puolueen ideologiset perusteet
3. Venäjän sosialidemokraattisen työväenpuolueen II edustajakokous. Ohjelman ja sääntöjen hyväksyminen ja yhtenäisen puolueen luominen. Erimielisyydet edustajakokouksessa ja kahden virtauksen, bolshevistisen ja menshevistisen, ilmestyminen puolueeseen
4. Menshevikkijohtajien hajoitustoiminta ja taistelun kärjistyminen puolueen sisällä II edustajakokouksen jälkeen. Menshevikkien opportunismi. Leninin kirja »Askel eteenpäin, kaksi askelta taaksepäin». Marxilaisen puolueen organisatoriset perusteet
5. Lyhyt yhteenveto

III luku. Menshevikit ja bolshevikit venäläis-japanilaisen sodan ja Venäjän ensimmäisen vallankumouksen kaudella. (1904–1907)
1. Venäläis-japanilainen sota. Vallankumousliikkeen jatkuva nousu Venäjällä. Lakot Pietarissa. Työläisten mielenosoitus Talvipalatsin luona tammikuun 9 pnä vuonna 1905. Mielenosoittajien ampuminen. Vallankumouksen alku
2. Työläisten poliittiset lakot ja mielenosoitukset. Talonpoikien vallankumouksellisen liikkeen kasvu. Kapina panssarilaiva »Potemkinilla»
3. Taktilliset erimielisyydet bolshevikkien ja menshevikkien välillä. Puolueen III edustajakokous. Leninin kirja »Sosialidemokratian kaksi taktiikkaa demokraattisessa vallankumouksessa». Marxilaisen puolueen taktilliset perusteet
4. Vallankumouksen jatkuva nousu. Yleisvenäläinen poliittinen lakko vuoden 1905 lokakuussa. Tsarismin perääntyminen. Tsaarin manifesti. Työväen edustajien Neuvostojen synty
5. Joulukuun aseellinen kapina. Kapinan tappio. Vallankumouksen perääntyminen. Ensimmäinen Valtakunnanduuma. Puolueen IV (Yhdistävä) edustajakokous
6. I Valtakunnanduuman hajoittaminen. II Valtakunnanduuman koolle kutsuminen. Puolueen V edustajakokous. II Valtakunnanduuman hajoittaminen. Venäjän ensimmäisen vallankumouksen tappion syyt
7. Lyhyt yhteenveto

IV luku. Menshevikit ja bolshevikit stolypinilaisella taantumuskaudella. Bolshevikkien muodostuminen itsenäiseksi marxilaiseksi puolueeksi (1908–1912)
1. Stolypinilainen taantumus. Rappeutuminen intelligenssin oppositiokerroksissa. Henkinen lamaannus. Puolueintelligenssin erään osan siirtyminen marxilaisuuden vihollisten leiriin ja marxilaisuuden teorian revisioimisyritykset. Leninin vastaus revisionisteille kirjassaan »Materialismi ja empiriokritisismi» ja marxilaisen puolueen teoreettisten perusteiden puolustus
2. Dialektisesta ja historiallisesta materialismista
3. Bolshevikit ja menshevikit stolypinilaisen taantumuksen vuosina. Bolshevikkien taistelu likvidaattoreita ja otzovisteja vastaan
4. Bolshevikkien taistelu trotskilaisuutta vastaan. Puoluevastainen Elokuun blokki
5. Prahan puoluekonferenssi v. 1912. Bolshevikkien muodostuminen itsenäiseksi marxilaiseksi puolueeksi
6. Lyhyt yhteenveto

V luku. Bolshevikkien puolue työväenliikkeen nousun vuosina ensimmäisen imperialistisen sodan edellä (1912–1914)
1. Vallankumousliikkeen nousu vuosina 1912–1914
2. Bolshevistinen »Pravda» lehti. Bolshevikkiryhmä IV Valtakunnanduumassa
3. Bolshevikkien voitto legaalisissa järjestöissä. Vallankumousliikkeen jatkuva kasvu. Imperialistisen sodan aatto
4. Lyhyt yhteenveto

VI luku. Bolshevikkien puolue imperialistisen sodan kaudella. Toinen vallankumous Venäjällä (1914 — maaliskuu 1917)
1. Imperialistisen sodan syttyminen ja sen syyt
2. II Internationalen puolueiden meno imperialististen hallitusten puolelle. II Internationalen hajoaminen erillisiin sosiali-chauvinistisiin puolueisiin
3. Bolshevikkien puolueen teoria ja taktiikka sodan, rauhan ja vallankumouksen kysymyksissä
4. Tsaarin sotajoukkojen tappio rintamalla. Taloudellinen rappiotila. Tsarismin kriisi
5. Helmikuun vallankumous. Tsarismin kukistuminen Työväen ja sotilaiden edustajien Neuvostojen muodostaminen. Väliaikaisen hallituksen muodostaminen. Kaksoisvalta
6. Lyhyt yhteenveto

VII luku. Bolshevikkien puolue lokakuun sosialistisen vallankumouksen valmistelun ja suorittamisen kaudella (huhtikuu 1917 — vuosi 1918)
1. Tilanne maassa helmikuun vallankumouksen jälkeen. Puolueen esilletulo maanalaisuudesta ja siirtyminen avoimeen poliittiseen työhön. Leninin saapuminen Petrogradiin. Leninin Huhtikuun teesit. Puolueen suuntautuminen sosialistiseen vallankumoukseen siirtymistä kohti
2. Väliaikaisen hallituksen pulan alku. Bolshevikkipuolueen Huhtikuun konferenssi
3. Bolshevikkipuolueen menestys pääkaupungissa. Väliaikaisen hallituksen joukkojen epäonnistunut hyökkäys rintamalla. Työläisten ja sotilaiden heinäkuun-mielenosoituksen tukahduttaminen
4. Bolshevikkipuolueen suuntautuminen aseellisen kapinan valmisteluun. Puolueen VI edustajakokous
5. Kenraali Kornilovin salaliitto vallankumousta vastaan. Salaliiton kukistaminen. Neuvostojen siirtyminen bolshevikkien puolelle Petrogradissa ja Moskovassa
6. Lokakuun kapina Petrogradissa ja Väliaikaisen hallituksen vangitseminen. Neuvostojen II edustajakokous ja Neuvostohallituksen muodostaminen. Neuvostojen II edustajakokouksen säätämät asetukset rauhasta ja maasta. Sosialistisen vallankumouksen voitto. Sosialistisen vallankumouksen voiton syyt
7. Bolshevikkipuolueen taistelu Neuvostovallan lujittamiseksi. Brestin rauha. Puolueen VII edustajakokous
8. Leninin suunnitelma sosialistiseen rakennustyöhön ryhtymiseksi. Köyhälistökomiteat ja kulakkien taltuttaminen. »Vasemmisto»-eserrien kapina ja sen kukistaminen. Neuvostojen V edustajakokous ja Venäjän Sosialistisen Federatiivisen Neuvostotasavallan Perustuslain hyväksyminen
9. Lyhyt yhteenveto

VIII luku. Bolshevikkien puolue ulkomaisen sotilaallisen intervention ja kansalaissodan kaudella (1918–1920)
1. Ulkomaisen sotilaallisen intervention alku. Kansalaissodan ensimmäinen kausi
2. Saksan sotilaallinen tappio. Vallankumous Saksassa. III Internationalen muodostaminen. Puolueen VIII edustajakokous
3. Intervention voimistuminen. Neuvostomaan saarto. Koltshakin sotaretki ja hänen tuhonsa. Denikinin sotaretki ja hänen tuhonsa. Kolmikuukautinen hengähdysaika. Puolueen IX edustajakokous
4. Puolan paanien (valtaherrain) hyökkäys Neuvostomaata vastaan. Kenraali Wrangelin hyökkäys. Puolalaisen suunnitelman romahdus. Wrangelin tuho. Intervention loppu
5. Kuinka ja miksi Neuvostomaa voitti englantilais-ranskalais-japanilais-puolalaisen intervention ja Venäjän porvariston ja tilanherrojen valkokaartilaisen vastavallankumouksen yhdistyneet voimat?
6. Lyhyt yhteenveto

IX luku. Bolshevikkien puolue siirryttäessä rauhalliseen työhön kansantalouden kuntoonpalauttamiseksi (1921–1925)
1. Neuvostomaa intervention ja kansalaissodan lopettamisen jälkeen. Kuntoonpalauttamiskauden vaikeudet
2. Puolueväittely ammattiliitoista. Puolueen X edustajakokous. Opposition tappio. Siirtyminen uuteen talouspolitiikkaan
3. Uuden talouspolitiikan ensimmäiset tulokset. Puolueen XI edustajakokous. Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton muodostaminen. Leninin sairaus. Leninin osuustoimintasuunnitelma. Puolueen XII edustajakokous
4. Taistelu kansantalouden kuntoonpalauttamisen vaikeuksia vastaan. Trotskilaisten aktiivisuuden voimistuminen Leninin sairauden yhteydessä. Uusi puolueväittely. Trotskilaisten tappio. Leninin kuolema. Lenin-kutsunta. Puolueen XIII edustajakokous
5. Neuvostoliitto talouden kuntoonpalauttamiskauden loppuun mennessä. Kysymys sosialistisesta rakennustyöstä ja sosialismin voitosta maassamme. Zinovjevin ja Kamenevin »uusi oppositio». Puolueen XIV edustajakokous. Suunta maan sosialistiseen teollisoimiseen
6. Lyhyt yhteenveto

X luku. Bolshevikkien puolue taistelussa maan sosialistisen teollisoinnin puolesta (1926–1929)
1. Vaikeudet sosialistisen teollisoinnin kaudella ja taistelu niiden voittamiseksi. Trotskilais-zinovjevilaisen puoluevastaisen blokin muodostuminen. Blokin neuvostovastaiset esiintymiset. Blokin tappio
2. Sosialistisen teollisoimisen saavutukset. Maatalouden jälkeenjääminen. Puolueen XV edustajakokous. Suunta maatalouden kolleklivisoimiseen. Trotskilais-zinovjevilaisen blokin murskaaminen. Poliittinen kaksinaamaisuus
3. Hyökkäys kulakistoa vastaan. Buharinilais-rykovilainen puoluevastainen ryhmä. Ensimmäisen viisivuotissuunnitelman hyväksyminen. Sosialistinen kilpailu. Joukkoluonteisen kollektivisoimisliikkeen alku
4. Lyhyt yhteenveto

XI luku. Bolshevikkien puolue taistelussa maatalouden kollektivisoinnin puolesta (1930–1934)
1. Kansainvälinen tilanne vuosina 1930–1934. Talouspula kapitalistimaissa. Japanin suorittama Mandshurian anastus. Fasistien valtaantulo Saksassa. Kaksi sodan pesäkettä
2. Kulakkiainesten rajoittamisen politiikasta kulakiston luokkana likvidoimisen politiikkaan. Taistelu puolueen politiikan vääristelyjä vastaan kollektiivitalousliikkeessä. Hyökkäys kapitalistisia aineksia vastaan koko rintamalla. Puolueen XVI edustajakokous
3. Suuntautuminen kansantalouden kaikkien alojen uudestirakentamiseen. Tekniikan merkitys. Kollektiivitalousliikkeen jatkuva kasvu. Kone- ja traktoriasemien poliittiset osastot. Tulokset viisivuotissuunnitelman täyttämisestä neljässä vuodessa. Sosialismin voitto koko rintamalla. Puolueen XVII edustajakokous
4. Buharinilaisten rappeutuminen poliittisiksi kaksinaamaisiksi. Trotskilaisten kaksinaamaisten rappeutuminen valkokaartilaiseksi murhaajien ja vakoilijoiden joukkioksi. S. M. Kirovin katala murha. Puolueen toimenpiteet bolshevikkien valppauden vahvistamiseksi
5. Lyhyt yhteenveto

XII luku. Bolshevikkien puolue taistelussa sosialistisen yhteiskunnan rakennustyön loppuunsuorittamiseksi ja uuden perustuslain voimaansaattamiseksi (1935–1937)
1. Kansainvälinen tilanne vuosina 1935–1937. Talouspulan väliaikainen lieventyminen. Uuden talouspulan alku. Italian suorittama Abessinian anastus. Saksalais-italialainen interventio Espanjassa. Japanin tunkeutuminen Keski-Kiinaan. Toisen imperialistisen sodan alku
2. Teollisuuden ja maatalouden jatkuva nousu Neuvostoliitossa. Toisen viisivuotissuunnitelman täyttäminen ennen määräaikaa. Maatalouden uudestirakentaminen ja kollektivisoinnin loppuunsuorittaminen. Kaaderien merkitys. Stahanovilainen liike. Kansan hyvinvoinnin nousu. Kansan kulttuurin nousu. Neuvostovallankumouksen voima
3. Neuvostojen VIII edustajakokous. Neuvostoliiton uuden Perustuslain hyväksyminen
4. Buharinilais-trotskilaisten vakoilijoiden, tuholaisten ja maanpetturien jätteiden hävittäminen. Valmistautuminen Neuvostoliiton Korkeimman Neuvoston vaaleihin. Puolueen suuntautuminen laajaan puolueen sisäiseen demokratiaan. Neuvostoliiton Korkeimman Neuvoston vaalit
5. Loppukatsaus