Antonio Gramsci
1891–1937
Ajateltakoon vaikka kansanmiehen älyllistä asemaa. Hän on muodostanut itselleen mielipiteitä, vakaumuksia, erittelyn perusteita ja käyttäytymisen normeja. Jokainen vastakkaisen näkökannan edustaja, joka on häntä älyllisesti vahvempi, kykenee perustelemaan väitteensä paremmin, pystyy puhumaan hänet logiikallaan pussiin jne. Täytyisikö kansanmiehen muuttaa vakaumustaan? Senkö takia ettei hän selviydy keskustelussa? Mutta silloin voisikin käydä niin, että hän joutuisi muuttamaan vakaumustaan kerran päivässä, siis joka kerran kun hän kohtaa itseään älyllisesti vahvemman aatteellisen vastustajan. Mille aineksille hänen filosofiansa perustuu, erityisesti se hänen filosofiansa muoto, jolla on hänelle suurin merkitys elämänohjeena? Tärkein aines on epäilemättä luonteeltaan epärationaalista, uskoon perustuvaa. Mutta kehen ja mihin asiaan hän uskoo? Erityisesti siihen sosiaaliseen ryhmään, johon hän itse kuuluu [...] Vaikka onkin totta, ettei hän itse kykene puolustamaan eikä kehittelemään omia perustelujaan yhtä hyvin kuin vastustaja, hänen ryhmässään on kuitenkin sellaisia, jotka osaavat sen tehdä, varmasti jopa paremminkin kuin tuo vastustaja, ja hän todella muistaakin kuulleensa esityksen uskonsa perusteista laajasti ja johdonmukaisesti, sillä tavoin että hän tuli niistä vakuuttuneeksi. Hän ei muista noita perusteluja konkreettisesti, eikä hän osaisi niitä toistaa, mutta hän tietää, että ne ovat olemassa, koska hän on ne kuullut ja niistä vakuuttunut.
— Antonio Gramsci: Johdatus filosofiaan ja kulttuurihistoriaan (1931)
Teoksia:
- 1919
- Vastavallankumous (15. toukokuuta 1919)
- Kommunistinen Internationaali (24. toukokuuta 1919)
- Historian lunnaat (7. kesäkuuta 1919)
- Vapaus (14. kesäkuuta 1919)
- Työläisdemokratia (21. kesäkuuta 1919)
- Koulukysymys (27. kesäkuuta 1919)
- Valtion valloittaminen (12. heinäkuuta 1919)
- Heinäkuun 20. ja 21. (19. heinäkuuta 1919)
- Kommunistisen internationaalin puolesta (26. heinäkuuta 1919)
- Työläiset ja talonpojat (2. elokuuta 1919)
- Unkarin neuvostovalta (9. elokuuta 1919)
- Vallankumouksen eteneminen (13. syyskuuta 1919)
- Ammattiyhdistykset ja neuvostot (11. lokakuuta 1919)
- Tappio (18. lokakuuta 1919)
- Ammattiyhdistykset ja diktatuuri (25. lokakuuta 1919)
- Syndikalismi ja neuvostot (8. marraskuuta 1919)
- Vallankumoukselliset ja vaalit (15. marraskuuta 1919)
- Vaalit (22. marraskuuta 1919)
- Rakentava toiminta (6.–13. joulukuuta 1919)
- Joulukuun 2.–3. päivän tapahtumat 1919 (6.–13. joulukuuta 1919)
- Puolue ja vallankumous (27. joulukuuta 1919)
- 1920
- Työläiset ja talonpojat (3. tammikuuta 1920)
- Työvälineet (14. helmikuuta 1920)
- Tehdastyöläinen (21. helmikuuta 1920)
- Hallitseva puolue ja hallitseva luokka (28. helmikuuta – 6. maaliskuuta 1920)
- Työväenluokan yhtenäisyys (28. helmikuuta – 6. maaliskuuta 1920)
- Taikausko ja todellisuus (8. toukokuuta 1920)
- Uutta sosialistista puoluetta kohti (8. toukokuuta 1920)
- Tehdasneuvosto (5. kesäkuuta 1920)
- Tascan selostus ja Torinon työkamarin kongressi (5. kesäkuuta 1920)
- Siirtomaiden kansat (26. kesäkuuta 1920)
- Kaksi vallankumousta (3. heinäkuuta 1920)
- Ammattiyhdistykset ja neuvostot (12. heinäkuuta 1920)
- Kommunistiset ryhmät (17. heinäkuuta 1920)
- Venäjä — maailmanvalta (14. elokuuta 1920)
- »Ordine nuovon» ohjelma (14. ja 28. elokuuta 1920)
- Kommunistinen puolue (14. syyskuuta ja 9. lokakuuta 1920)
- Torinon tehdasneuvostoliike (1920)
- 1926 ja myöh.