Marxismin-leninismin perusteet

Julkaistu: 1960
Suomennos: Tuntematon
Lähde: »Marxismin-leninismin perusteet». Karjalan ASNT:n valtion kustannusliike, Petroskoi 1960
Skannaus, OCR, PDF: Joonas Laine

Teoksen on kirjoittanut ryhmä tieteellisiä ja puoluetyöntekijöitä ja lehtimiehiä. Päätyön on suorittanut tekijäkollektiivi, johon ovat kuuluneet: O. W. Kuusinen (johtaja), J. A. Arbatov, A. S. Beljakov, S. L. Vygodski, A. A. Makarovski, A. G. Milei kovski, J. P. Sitkovski ja L. M. Seidin.

Sisällysluettelo:

Tekijöiltä [PDF]

Johdanto. Marxilais-leniniläisestä maailmankatsomuksesta [PDF]

ENSIMMÄINEN OSA. MARXILAIS-LENINILÄISEN MAAILMANKATSOMUKSEN FILOSOFISET PERUSTEET [PDF]
- 1. luku. Filosofinen materialismi
  1. Edistyksellisimmän materialistisen tieteen kehitys taistelussa taantumusta ja tietämättömyyttä vastaan
  2. Materialismi ja idealismi.
    - Vaistonvarainen materialismi. — Materialismi on edistykselllslntä filosofiaa. — Dialektinen ja historiallinen materialismi on korkein aste filosofisen ajattelun kehityksessä.
  3. Mitä materia on filosofisessa mielessä?
  4. Aineellisen maailman yleiset olomuodot.
    - Ikuinen liikunta luonnossa. — Materian liikunnan muodot. — Avaruus ja aika. — Niistä, jotka kieltävät avaruuden ja ajan objektiivisen olemassaolon.
  5. Tajunta on erikoisella tavalla järjestyneen materian ominaisuus.
    - Ihmisen ajatustoiminta on elollisen materian kehityksen tulos. — Työn ja puhekielen merkitys inhimillisen ajatustoiminnan kehityksessä. — Tajunta on aivojen ominaisuus.
  6. Filosofisen materialismin vastustajat.
    - Objektiivinen idealismi. — Subjektiivinen idealismi. — Yritys »kolmannen» linjan muodostamiseksi filosofiassa. — Idealismin juuret.
  7. Nykyajan porvarillinen filosofia.
    - Filosofia järkeä vastaan. — Luuloteltu »tieteen filosofia». — Keskiaikaisen skolastiikan henkiinherättäminen.
  8. Taistelussa tieteellisen maailmankatsomuksen puolesta
- 2. luku. Materialistinen dialektiikka
  1. Ilmiöiden yleinen yhteys.
    - Syyn ja seurauksen yhteys. — Syy-yhteyden idealistista käsittämistä vastaan. — Vuorovaikutuksesta. — Välttämättömyys ja laki. — Välttämättömyys ja sattuma. — Determinismi ja nykyajan tiede.
  2. Määrälliset ja laadulliset muutokset luonnossa ja yhteiskunnassa.
    - Olioiden laadullinen ja määrällinen olemus. — Määrällisten muutosten muuttuminen laadullisiksi. — Mitä harppaus on. — Metafyysillistä kehityskäsitystä vastaan.
  3. Kahtiajako vastakohtiin on kehityksen peruslähde.
    - Dialektiikan historiasta. — Dialektinen ristiriita ja sen yleinen luonne. — Kehitys ja vastakohtien taistelu. — Ristiriita on aina konkreettinen. — Antagonistiset ja ei-antagonistiset ristiriidat. — Porvariston ideologit dialektiikkaa vääristelemässä.
  4. Dialektinen kehitys alemmasta korkeampaan.
    - Dialektinen kieltäminen. — Kehityksen jatkuvuus. — Kehityksen etenevä luonne.
  5. Dialektiikka maailman tiedostamis- ja muuttamismetodina.
    - Dialektiikan merkitys tieteelle ja käytännölle. — Dialektiikan luovasta soveltamisesta.
- 3. luku. Tietoteoria
  1. Käytäntö tiedostamisen perustana ja tarkoitusperänä.
    - Teorian ja käytännön ykseydestä.
  2. Tiedostaminen on objektiivisen maailman heijastusta.
    - Agnostisismia vastaan.
  3. Oppi totuudesta.
    - Objektiivinen totuus. — Tiedostamisen tie. — Aistimukset ovat olioiden ja niiden ominaisuuksien kuvia. — Ajatustoiminta ilmiöiden olemuksen tiedostamisena. — Äärettömän maailman ääretön tiedostaminen. — Absoluuttinen ja suhteellinen totuus. — Absoluuttisen ja suhteellisen totuuden dialektinen ykseys. — Totuuden konkreettisuus. — Totuutta koskevan marxilaisen opin merkitys tieteelle ja käytännölle.
  4. Käytäntö totuuden kriteeriona.
    - Pragmatismi, suuren rahan filosofia.
  5. Välttämättömyys ja inhimillinen vapaus

TOINEN OSA. MATERIALISTINEN HISTORIANKÄSITYS [PDF]
- 4. luku. Historiallisen materialismin olemus
  1. Vallankumouksellinen mullistus yhteiskunnallisissa katsomuksissa
  2. Tuotantotapa yhteiskunnallisen elämän aineellisena perustana.
    - Miten tuotanto kehittyy. — Tuotantovoimien ja tuotantosuhteiden keskinäisvaikutus.
  3. Perusta ja päällysrakennelma
  4. Historia yhteiskunta- ja talousmuotojen kehityksenä ja vaihtumisena.
    - Alkukantainen yhteisöjärjestelmä. — Orjanomistusjärjestelmä. — Peodaaiijärjesteimä. — Kapitalistinen järjestelmä. — Sosialistinen järjestelmä.
  5. Historiallinen lainmukaisuus ja ihmisten tietoinen toiminta.
    - Miten yhteiskunnalliset lait vaikuttavat. — Aatteiden merkitys yhteiskunnan kehityksessä. — Vaistonvaraisuus ja tietoisuus yhteiskunnallisessa kehityksessä. — Yhteiskunnan kehityslakien hallitseminen.
  6. Porvarillisen sosiologian kestämättömyys.
    - Historian lakien pelko. — Psykologinen yhteiskuntateoria. — Kuvaus selittämisen asemesta. — Sosiaalidarvinismln harjoittama historian lakien vääristely.
  7. Materialistisen historiankäsityksen merkitys muille yhteiskuntatieteille ja yhteiskunnalliselle käytännölle.
    - Historiallinen materialismi ja yhteiskuntatieteet. — Tieteellisestä ennakkonäkemyksestä. — Historiallinen materialismi ja työväenliikkeen käytäntö.
- 5. luku. Luokat, luokkataistelu ja valtio
  1. Luokkaeroavuuksien ja luokkien välisten suhteiden olemus.
    - Luokka Ja kansakunta. — Yhteiskunnan luokkajako on historiallisesti ohimenevä ilmiö. — Yhteiskunnan luokkarakenne. — Porvarillisen yhteiskunnan luokat.
  2. Valtio — luokkaherruuden väline.
    - Valtion synty ja olemus. — Valtion tyypit ja muodot. — Porvarillinen valtio.
  3. Luokkataistelu — riistoyhteiskunnan kehityksen liikkeellepaneva voima.
    - Luokkataistelun lainmukaisuus. — Yhteiskunnallinen vallankumous. — Yhteiskunnallisten vallankumousten luonne ja liikkeellepanevat voimat. — Yhteiskunnallisen vallankumouksen luova merkitys.
  4. Proletariaatin luokkataistelun perusmuodot.
    - Taloudellinen taistelu. — Ideologinen taistelu. — Poliittinen taistelu. — Proletaarinen vallankumous.
- 6. luku. Kansanjoukkojen ja yksilön merkitys historiassa.
  1. Kansanjoukot historian luojina.
    - Kansanjoukkojen tuotannollinen toiminta yhteiskunnan elämän ja kehityksen ratkaisevana ehtona. — Kansanjoukot ja politiikka. — Kansanjoukkojen osnus kulttuurin kehittämisessä. — Mitä marxilainen väittämä kansanjoukkojen ratkaisevasta tehtävästä historiassa merkitsee.
  2. Yksilön merkityksestä historiassa.
    - Johtajien toiminta historiallisen prosessin välttämättömänä aineksena. — Missä on etevien historiallisten henkilöiden voima? — Yhteiskunnallinen tarve ja suurmiehet. — Yksilön palvonta on ristiriidassa marxismin-leninismin kanssa.
  3. Kansanjoukkojen esittämä osa yhteiskunnallisessa ja poliittisessa elämässä nykyaikana.
    - Kansanjoukkojen merkityksen lisääntyminen politiikassa. — Kansanjoukot nykyajan ratkaisevana poliittisena voimana.
- 7. luku. Yhteiskunnallinen edistys
  1. Yhteiskunnan kehityksen etenevä luonne.
    - Edistyksen kriteeriot. — Imperialistisen porvariston ideologit ovat edistyksen vihollisia.
  2. Yhteiskunnallinen edistys riistoyhteiskunnassa ja sosialismin vallitessa.
    - Edistyksen ristiriidat kapitalismin vallitessa. — Edistys sosialismin vallitessa.
  3. Marxismi-leninismi ja yhteiskunnallisen edistyksen ihanteet

KOLMAS OSA. KAPITALISMIN KANSANTALOUSTIEDE [PDF]
- Johdanto
- 8. luku. Esimonopolistinen kapitalismi
  1. Kapitalististen suhteiden synty
  2. Tavaratuotanto. Tavara. Arvolaki ja raha.
    - Tavara. — Tavarassa olennoituva työ. — Rah. — Arvolaki.
  3. Oppi lisäarvosta on Marxin talousteorian kulmakivi.
    - Lisäarvon tuotanto. — Kapitalistinen riisto. — Pääoma.
  4. Työpalkka
  5. Voittojen kasvu kapitalistisen tuotannon tavoitteena ja rajana.
    - Keskimääräinen voitto. — Tuotantohinta. — Yrittäjän tulo ja korko. — Voitto kapitalistisen tuotannon rajana.
  6. Kapitalismin kehitys maataloudessa. Maankorko.
    - Maankorko. — Vuokraus sekä pien- ja keski talonpoikien joutuminen taloudelliseen häviöön.
  7. Yhteiskunnallisen pääoman uusintaminen ja talouspulat.
    - Taloudelliset liikatuotantopulat.
  8. Kapitalistisen kasautumisen yleinen laki.
    - Työväenluokan tilan huononeminen. — Kapitalistisen kasautumisen historiallinen taipumus.
- 9. luku. Imperialismi — kapitalismin korkein ja viimeinen vaihe
  1. Imperialismi monopolistisena kapitalismina.
    - Tuotannon keskittyminen ja monopolit. — Finanssipääoma. — Pääoman vienti. — Maailman taloudellinen jako. — Maailman alueellisen jaon loppuunsuorittaminen ja taistelu maailman uudesta jaosta.
  2. Imperialismi loismaisena eli mätänevänä kapitalismina.
    - Tendenssi tuotantovoimien kehityksen pidättämiseen. — Koroillaaneläjlen kerrostuman kasvu. — Poliittinen taantumus. — »Työläisaristokratia».
  3. Imperialismi kuolevana kapitalismina.
    - Sosialismin aineellisten edellytysten luominen. — Kapitalististen ristiriitojen kärjistyminen. — Taloudellisen ja poliittisen kehityksen epätasaisuuden laki.
  4. Kapitalismin yleisen pulan alku
- 10. luku. Imperialismi nykyvaiheessa
  1. Kapitalismin yleisen pulan uusi vaihe
  2. Valtiomonopolistinen kapitalismi.
    - Monopolistisen kapitalismin muuttuminen valtiomonopolistiseksi kapitalismiksi. — Nykyaikaisen valtiomonopolistisen kapitalismin mekanismista. — Talouselämän militarisointi. — Kapitalistisesta kansallistamisesta ja valtiokapitallsmista. — Revisionistien Ja reformistien ajatusharhat nykyaikaisesta kapitalismista.
  3. Välttääkö kapitalismi talouspulat?.
    - Pulantorjuntatoimenpiteet ovat vain llevennyskeino kapitalismin parantumatonta sairautta vastaan. — Kapitalismin »pulattoman kehityksen» teorian vararikko.
  4. Luokkavastakohtien syveneminen ja laajeneminen.
    - Työväenluokka ja pääoma. — Miten on nykyajan porvarillisen yhteiskunnan muiden luokkien laita.
  5. Kapitalismin historiallisen portaikon viimeinen askelma

NELJÄS OSA. KANSAINVÄLISEN KOMMUNISTISEN LIIKKEEN TEORIA JA TAKTIIKKA [PDF]
- 11. luku. Työväenluokan maailmanhistoriallinen tehtävä
  1. Työväenluokka, työtätekevän ihmiskunnan vapauttaja
  2. Työväenluokan merkityksen ja yhteiskunnallis-poliittisen vaikutuksen kasvu.
    - Työväenluokan rivien kasvu. — Työtätekevien järjestynein ja tietoisin luokka.
  3. Työväenluokan ja kaikkien työtätekevien etujen yhteisyys.
    - Työväenluokka johtavana voimana kansan taistelussa kapitalistisesta sorrosta vapautumisen puolesta.
  4. Internationalismi, työväenliikkeen voiman lähde.
    - Työväenliikkeen kansainvälinen luonne. — Työtätekevien kansainvälinen solidaarisuus.
  5. Esteitä ja vaikeuksia työväenliikkeen kehityksen tiellä.
    - Työväenliikkeen hajaannus.
  6. Taisteleva luokka, luova luokka.
    - Työväenluokan taistelu välittömien taloudellisten etujensa puolesta. — Kaikkien demokraattisten liikkeiden johtava voima. — Työväenluokassa on edistyksellisen ihmiskunnan toivo.
- 12. luku. Lokakuun Suuri sosialistinen vallankumous, perinpohjainen murros ihmiskunnan historiassa
  1. Venäjän työväenluokan esittämä etujoukon osa
  2. Maailman ensimmäinen sosialistinen vallankumous.
    - Siirtyminen porvarillis-demokraattisesta vallankumouksesta sosialistiseen kumoukseen. — Miten Venäjän proletariaatti mursi vanhat dogmit sosialistisen vallankumouksen mahdottomuudesta. — Kommunistinen puolue vallankumouksellisen mullistuksen johdossa. — Historian ensimmäinen esimerkki proletariaatin vallasta.
  3. Voimakas sysäys vallankumoukselliselle työväenliikkeelle muissa maissa
  4. Lokakuun vallankumouksen vaikutus kansalliseen vapausliikkeeseen
  5. Maailman sosialistisen liikkeen etujoukko ja tuki
- 13. luku. Marxilais-leniniläinen puolue ja sen osuus työläisten luokkataistelussa
  1. Minkälaisen puolueen työväenluokka tarvitsee.
    - Marxilaisen puolueen vallankumouksellinen luonne. — Työväenluokan ja kaikkien työtätekevien etujoukko.
  2. Demokraattinen sentralismi puolueen rakenteessa ja elämässä.
    - Puoluedemokratla ja johto. — Käsittelyn vapaus ja toiminnan yhtenäisyys.
  3. Puolueen elävä yhteys laajoihin joukkoihin.
    - Puolueen johtavan osan' julistaminen ei riitä, se on valloitettava. — Työtä on tehtävä kaikkialla, missä on joukkoja. — On johdettava joukkoja ja opittava joukoilta.
  4. Marxilais-leniniläinen politiikka tieteenä ja taitona.
    - Poliittisesta strategiasta ja taktiikasta. — Poliittisen johtamisen taito. — Taito löytää tärkein rengas.
  5. Taistelun välttämättömyys oikeisto-opportunismia ja lahkolaisuutta vastaan.
    - Revisionismin vaara. — Dogmatismi ja lahkolaisuus johtavat irti joukoista.
  6. Kommunistisen liikkeen kansainvälinen luonne
- 14. luku. Työväenluokan ja kansan kaikkien demokraattisten voimien toiminnan yhtenäisyyden politiikka
  1. Työväenluokan toiminnan yhtenäisyyden välttämättömyys nykyisissä olosuhteissa.
    - Mitä on toiminnan yhtenäisyyden politiikka. — Mitä toiminnan yhtenäisyys toisi tullessaan.
  2. Kuka jarruttaa työväenluokan toiminnan yhtenäisyyden aikaan saamista.
    - Yhtenäisyyden vastustajien verukkeita. — Antikommunismi taantumuksellisten hajottajien tunnuksena.
  3. Tiet työväenliikkeen toiminnan yhtenäisyyden aikaansaamiseen.
    - Työväenjoukot haluavat yhtenäisyyttä. — Oikea suhtautuminen sosialistiseen työväkeen. — Ideologiset erimielisyydet eivät ole esteenä yhteistyölle. — Kärsivällisen toverillisen selvitystyön tarpeellisuus.
  4. Demokraattisen yhtenäisyyden politiikka.
    - Mitä työväenpuolueelta vaaditaan.
- 15. luku. Työväenluokan ja talonpoikaisten liitto kapitalismin oloissa
  1. Taistelu talonpoikaisten etujen puolesta.
    - Työläisten ja talonpoikien liiton välttämättömyys. — Mitä feodalismin jäännökset ovat. — Kapitalistiset monopolit ovat työläisten ja talonpoikien pahimpia rosvoojia.
  2. Kommunistit ovat talonpoikaisjoukkojen elinetujen puolustajia.
    - Talonpoikien taistelu maanomistusolojen uudistuksen puolesta.
  3. Mitä työväenluokan voitto antaa talonpojille
- 16. luku. Kansallinen vapausliike siirtomaaherruutta vastaan
  1. Työväenliike ja kansallisuus- ja siirtomaakysymys.
    - Kaksi tendenssiä kansallisuuskysymyksessä. — Työväenluokka on kansallisen sorron leppymätön vastustaja. — Työväenluokka ja nykyajan nationalismi.
  2. Kansallisen vapausliikkeen nousu ja siirtomaajärjestelmän luhistuminen.
    - Kansallisen vapausliikkeen nousun kansainväliset edellytykset. — Kansallisen vapaustaistelun liikkeellepanevat voimat. — Siirtomaajärjestelmän luhistumisen historiallinen merkitys. — Siirtomaajärjestelmän raunioille syntyneet valtiot.
  3. Imperialismin- ja feodalisminvastaisen vallankumouksen saavutukset sosialismin tielle lähteneissä Aasian maissa
  4. Idän nuoret kansalliset valtiot taistelussa riippumattomuutensa lujittamisen puolesta.
    - Edistyksen tietä. — Arabialaisen Idän kansojen herääminen. Idän kansallisten valtioiden kehityksen näköalat.
  5. Latinalaisen Amerikan maat taistelussa todellisen riippumattomuuden puolesta
  6. Afrikan kansojen vapaustaistelu
  7. Antikommunismi kansallisen vapausliikkeen rappeutumis- ja hajottamisvälineenä
  8. Siirtomaapolitiikan uusia muotoja
  9. Sosialistinen maailmanjärjestelmä on kansojen tuki taistelussa siirtomaaherruutta vastaan.
    - Sosialististen valtioiden ja Idän maiden taloudellisen yhteistyön merkitys.
- 17. luku. Kapitalististen maiden kansojen taistelu suvereniteetin säilyttämisen puolesta
  1. Suvereniteettiongelman kärjistyminen imperialismin aikakaudella.
    - Suvereniteettiin kohdistetun hyökkäyksen muodot ja menetelmät.
  2. Ei isänmaallisuus, vaan kosmopolitismi on imperialistisen porvariston ideologia
  3. Suvereniteetin puolustaminen vastaa kansakunnan kaikkien terveiden voimien elinetuja.
    - Työväenluokka, kansojen riippumattomuuden vartija. — Isänmaan kohtalo ei ole työläisille yhdentekevää. — Suvereniteetin periaate on rakas mitä laajimmille kansankerroksille.
- 18. luku. Taistelu demokratian puolesta porvarillisissa maissa
  1. Lenin demokratian puolesta käytävän taistelun välttämättömyydestä kapitalismin oloissa
  2. Kapitalististen monopolien hyökkäys työtätekevien demokraattisia oikeuksia vastaan.
    - Finanssiharvainvalta on demokratian vihollinen. — Taantumus käy työväenluokan elinetujen kimppuun. — Antikommunismi, demokratian vihollisten mielitaktiikka. — Demokratia kansan joukkoliikkeiden pohjana.
  3. Demokraattisten voimien yhtyminen on mitä tärkein ehto taantumuksen ja fasismin voittamiselle.
    - Demokraattisen liikkeen yhteiskunnallisen perustan laajentuminen. — Työväenluokan taistelu kaikkien demokraattisten voimien yhdistämisen puolesta.
- 19. luku. Sodan uhka ja kansojen taistelu rauhan puolesta
  1. Imperialismi luo ennennäkemättömän uhan ihmiskunnan tulevaisuudelle.
    - Rauhan asialle vaarallista strategiaa. — Imperialistit leikkivät tulella.
  2. Työväenluokka ja sota
  3. Rauhan puolustaminen on mitä tärkein yleisdemokraattinen tehtävä
  4. Sodan ehkäisemisen mahdollisuudet nykyaikana.
    - Sosialististen maiden rauhantahtoinen politiikka on maailmanrauhan suojavarustus. — Rauhantahtoiset voimat pystyvät taltuttamaan hyökkäyksen.
- 20. luku. Erilaisista sosialistiseen vallankumoukseen siirtymisen muodoista
  1. Luokkavastakohtien kehitys tekee proletaarisen vallankumouksen väistämättömäksi.
    - Lähestymistlet sosialistiseen vallankumoukseen.
  2. Nykyajan demokraattiset liikkeet ja sosialistinen vallankumous.
    - Eräitä nykyajan demokraattisten liikkeiden erikoisuuksia. — Demokraattisten vallankumousten muuttumisesta sosialistisiksi. — Toisia muotoja joukkojen siirtymisessä taistelusta demokraattisten vaatimusten puolesta sosialistiseen vallankumoukseen.
  3. Edellytysten kypsyminen proletaariselle vallankumoukselle.
    - Vallankumous on heikon renkaan murtumista imperialismin järjestelmässä. — Liittyykö vallankumous ehdottomasti sotaan. — Mitä vallankumouksellinen tilanne on. —
  4. Vallan siirtyminen työväenluokan käsiin.
    - Valtakysymyksen ei-rauhanomaisen ratkaisun mahdollisuus. — Vallankumouksen rauhanomaisen tien mahdollisuus. — Parlamentin käyttämisestä vallankumouksessa.
  5. Sosialistisen vallankumouksen perustavat lainmukaisuudet ja niiden ilmenemisen erikoisuudet eri maissa

VIIDES OSA. OPPI SOSIALISMISTA JA KOMMUNISMISTA [PDF]
- 21. luku. Proletariaatin diktatuuri ja proletaarinen demokratia
  1. Proletariaatin diktatuurin historiallinen välttämättömyys siirtymäkaudella.
    - Taantumuksellisen porvariston vastarinnan väistämättömyys. — Työväenluokan suhde väkivaltaan. — Marxilaisena oleminen merkitsee proletariaatin diktatuurin välttämättömyyden tunnustamista.
  2. Proletaarinen demokratia on uudentyyppistä demokratiaa.
    - Demokratiaa työtätekeville. — Työväenluokan ja kaikkien työtätekevien liiton erikoinen muoto. — Työtätekevien oikeuksien ja vapauksien turvaaminen. — Demokraattinen hallintojärjestelmä. — Marxilais-leniniiäinen puolue proletariaatin diktatuurin olosuhteissa. — Yhteiskunnallisten järjestöjen tehtävä.
  3. Proletariaatin diktatuurin muotojen erilaisuus.
    - Neuvostovalta. — Kansandemokratia. — Työväenluokan vallan toisenlaisten muotojen ilmaantumisen mahdollisuus.
- 22. luku. Taloudelliset päätehtävät kapitalismista sosialismiin johtavalla siirtymäkaudella
  1. Mistä työväenluokan valta aloittaa.
    - Suurteollisuuden, kulkulaitoksen ja pankkien kansallistaminen. Suurten maaomaisuuksien konfiskointi. — Mitä työtätekevät saavat heti vallanoton jälkeen.
  2. Tiet talousmuotojen moninaisuuden lopettamiseen.
    - Siirtymäkauden talouden kolme perusmuotoa. — Kaupungin ja maaseudun taloudellisen liittoyhteyden järjestäminen. — Talonpoikien tuotannollinen osuuskunnalllstaminen. — Kapitalististen ainesten poistaminen teollisuudesta.
  3. Sosialistinen teollistaminen
  4. Siirtymäkauden tulokset
- 23. luku. Sosialistisen tuotantotavan peruspiirteet
  1. Yhteiskunnallinen omistus ja sen muodot.
    - Valtion omistus sosialismin vallitessa. — Miten reformistit Ja revisionistit vääristelevät yhteiskunnallisen omistuksen olemusta. — Osuus-kunnallls-kollektiivitaloudellinen omistus.
  2. Sosialistisen tuotannon perustavoite
  3. Kansantalouden suunnitelmallinen kehitys.
    - Kansantalouden suunnitelmallisen, määräsuhtaisen kehityksen laki. — Suunnittelun tehtävät Ja menetelmät.
  4. Tavarantuotanto ja arvolaki sosialismin vallitessa.
    - Sosialistisen tavaratuotannon erikoisuudet. — Arvolaki sosialismin vallitessa. — Arvolaki Ja suunnittelu.
  5. Työ sosialismin vallitessa.
    - Yhteiskunnallisen työn uusi luonne. — Työn tuottavuuden alituinen kasvu on sosialistisen talouselämän laki. — Työn mukaan tapahtuvan jaon periaate.
  6. Sosialistinen laajennettu uusintaminen.
    - Sosialistisen uusintamisen olemus. — Miten yhteiskunnallinen kokonalstuote käytetään.
- 24. luku. Sosialistisen yhteiskunnan sosiaalipoliittiset ja sivistykselliset piirteet
  1. Sosialistinen demokratia.
    - Ystävyyssuhteissa olevien työtätekevien luokkien yhteiskunta. — Valtion tehtävien muuttuminen. — Työtätekevien poliittisten Ja sosiaalisten oikeuksien laajentaminen.
  2. Sosialistisen yhteiskunnan kansojen ystävyys
  3. Sosialistisen yhteiskunnan kulttuuri.
    - Kulttuurivallankumous on sosialistisen uudestirakentamlsen tärkeimpiä ainesosia. — Kulttuuri kansalle.
  4. Sosialismi ja yksilö.
    - Yksilön vapauttaminen työtätekevien joukkojen vapauttamisen kautta. — Henkilökohtaisten ja yhteiskunnallisten etujen yhtyminen.
  5. Sosialistisen yhteiskunnan kehityksen liikkeellepanevat voimat
- 25. luku. Sosialistinen maailmanjärjestelmä
  1. Sosialistisen maailmanjärjestelmän muodostumisen historialliset erikoisuudet.
    - Kahden järjestelmän muodostumisen tiet ja menetelmät.
  2. Sosialististen valtioiden keskinäissuhteiden periaatteet (sosialistinen internationalismi).
    - Jokainen sosialistinen maa on suvereeninen valtio. — Yhtenäisyys ja keskinäisapu. — Nationalismin Jäännösten voittaminen.
  3. Sosialistisen maailmantalouden kehitys.
    - Sosialistisen maailmantalouden taloudelliset lainmukaisuudet. — Kansainvälinen sosialistinen työnjako. — Taloudellisten yhteyksien luonne sosialistisen maailmantalouden puitteissa.
  4. Sosialististen maiden taloudelliset suhteet muihin maihin
- 26. luku. Siirtymäkausi sosialismista kommunismiin
  1. Puolueen leniniläinen yleislinja uudessa vaiheessa
  2. Kommunismin aineellisen ja teknillisen perustan luominen.
    - Tuotannon täyskoneellistaminen ja automatisointi. — Uusia tuotannon aloja. — Voimatalouden kehitys. — Teknillinen Vallankumous maataloudessa. — Tieteen kasvava osuus. — Tuotannon organisaation kehittäminen. — Työn luonteen muuttuminen.
  3. Luokka- ja muiden sosiaalisten eroavuuksien asteittainen nivelloituminen.
    - Tie yhtenäiseen yhteiskunnalliseen omistukseen. — Kaupungin ja maaseudun välisten eroavuuksien voittaminen. — Ruumiillisen ja henkisen työn asteittainen yhteensulautuminen. — Naisen epäyhdenvertaisuuden jäännösten lopettaminen. — Jakojärjestelmän täydellistäminen.
  4. Työtätekevien kommunistinen kasvatus.
    - Sivistyksen ja kulttuurin kasvu. — Kommunistisen aatteellisuuden kohottaminen. — On opittava tekemään työtä ja elämään kommunistisesti.
  5. Sosialistisen demokratian kehitys.
    - Sosialistisen demokratian kehityksen perussuunnat. — Monien valtion tehtävien siirtäminen yhteiskunnallisille järjestöille. — Valtion kuolemisen edellytyksistä. — Marxilais-Ienlniläinen puolue kommunismiin siirtymisen kaudella.
  6. Neuvostoliiton kommunistisen rakennustyön kansainvälinen merkitys.
    - Neuvostoliiton ja kapitalististen maiden taloudellisen kilpailun näköalat. — Sosialististen maiden yhdenmukainen eteneminen kommunismiin. — Kommunistisen rakennustyön menestysten vaikutus maailman kehitykseen.
- 27. luku. Kommunistisesta yhteiskunnasta
  1. Yleisen vaurauden ja runsauden yhteiskunta
  2. Jokainen kykyjensä mukaan
  3. Jokaiselle tarpeittensa mukaan
  4. Vapaa ihminen vapaassa yhteiskunnassa.
    - Tasa-arvoisuus ja vapaus. — Persoonallisuuden kukoistus. — Monipuolisesti kehittyneiden ihmisten järjestynyt ystävyysliitto.
  5. Kansojen rauha ja ystävyys, yhteistyö ja lähentyminen
  6. Kommunismin myöhemmät näköalat
- Kirjallisuusluettelo
- Sisällysluettelo

O. W. Kuusinen (työryhmän johtaja)

Marxismin-leninismin perusteet

1960